Heti tuli sitten sellanen olo, että mitähän sanottavaa sitä keksis... Aikaisemmin näin itseni sieluni silmin kirjoittelemassa kepeästi enemmin tai vähemmin syvällisiä pohdintoja arkipäiväisistä asioista, kuin sinkkuelämässä Sarah Jessica Parker konsanaan, käyttäen hauskoja mielikuvia ja vertauksia . Helpommin sanottu kuin tehty... Taitaa tekstistä tulla sittenkin sitä jonninjoutavaa löpinää.. Olkoon sitten vaan

Nyt on iskenyt kamala autokuume! Sekä isännälle että emännälle! Itselle etsin sellaista näppärää "pikku kinderiä". Pieni pitäisi olla, että kerkiää nopsasti muista tarvittaessa ohi. Ilmastointi on ehdoton vaatimus, että ei sitten kesällä paistu niinä muutamana hellepäivänä. Ovia riittävästi, vähän ajettu, lohkolämppärii ja sisätilanpistoketta. Ehdottomasti persoonallisen näköinen biili! ...ja mitään se ei juurikaan saisi maksaa. Eipä ollut autokauppiaalla tarjota mulle autoa. Kumma juttu..?

Talon ykkösautoksi on sitten hakusissa farkkuvolvon tilalle... joku muu. Farmaria haettiin kun tilaa pitää olla. Tosin sitten autokaupassa alettiin miettimään (kun meille esiteltiin sellasta tila-autoa, lähinnä kait suurperheelle tarkotettua) että mihinkäs me sitä tilaa oikeen siinä autossa tarvitaan, kun kaksin asustellaan  ja ajellaan. Niinpä...?